Jooga auttaa rentoutumaan

Nykyään opiskelijoilla ja koululaisillakin on kiire ja stressiä ainakin kokeiden aikaan. Ei aina ehdi pysähtyä ja hengähtää; aina pitäisi olla lukemassa tai tekemässä jotain kouluprojektia. Olen käynyt joogatunneilla tämän syksyn ja voin sanoa, että siellä jos jossain rentoutuu! Jooga on menetelmä, jonka avulla voi oppia tuntemaan ja kehittämään itseään. Sana ”yoga” on sanskritin kieltä ja merkitsee yhteyttä. Joogasta voi löytyä levollinen mieli ja tasapainoinen keho.

Jokainen voi harrastaa joogaa riippumatta kunnosta, iästä tai fyysisestä rakenteesta. Jooga ei ole uskonto vaan kannustaa ihmistä etsimään ja tutkimaan. Joogaharrastus kannustaa myös terveisiin elämäntapoihin yleisemminkin. Joogaa harrastamattoman kannattaa mennä alkeiskurssille. Joogaan pääsee helpommin ”sisään” opettajan ohjauksella. Varusteiksi sopivat pehmeä asu ja alusta (esim. makuualusta tai pyyheliina). On olemassa useita eri joogan suuntauksia, joissa on painotuseroja – pääasiassa fyysisen voimakkuuden suhteen. Suomen Joogaliiton opettamaa lempeää hatha-joogaa voi harrastaa työväen- ja kansanopistoissa. Käyn Vimpelissä Järviseudun opiston alkeisjoogakurssilla.

Itse joogaliikkeet ovat hyvin hienovaraisia; jooga näyttää hitaalta voimistelulta. Voimakkaisiin fyysisiin urheilulajeihin tottuneelle jooga voi tuntua liian kevyeltä, mutta kokemuksesta tiedän, että lihakset voivat olla harjoituksen jälkeisenä päivänä kipeät. Liikkeiden ” suorittamisen” sijaan harjoitus tehdään lempeästi omaa kehoa kuunnellen. Kehon erilaisia asentoja kutsutaan asanoiksi.

Hengitys on erityisen tärkeää. Hengityksen ja mielialan välillä on yhteys. Joogaliikkeet tehdään oman luonnollisen hengityksen rytmissä, jolloin hengitys syvenee ja rauhoittuu.  Opiskelijalle, joka istuu paljon luokassa, voi ryhti lysähtää ja aiheuttaa niska- ja hartiakipuja. Joogassa etsitään rentoa ryhdikkyyttä: ryhti heijastelee ihmisen vointia. Jooga parantaa myös keskittymiskykyä. Liikkeitä tehdessä keskitytään siihen kehon osaan ,jota ollaan harjoittamassa. Sanotaan, että mieli on läsnä liikkeen ”sisällä” , sen jokaisessa vaiheessa. Harjoitus tehdään yleensä silmät kiinni, jolloin saadaan aikaan levollisempi tila. Jooga laukaisee esim. huonoista työasennoista tai stressistä johtuvaa kestojännitystä. Pelkkä sohvalla löhöily ei välttämättä laukaise jännittyneitä lihaksia.

Jooga antaa ainakin minulle lisää notkeutta ja hetken pysähdyksen. Välittömästi harjoituksen loputtua on levollinen, raukea ja rentoutunut olo. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Suvi Lehtimäki