|
Nou Hätä!
Ryhmä Evijärven koulun kahdeksasluokkalaisia osallistui tänä keväänä valtakunnalliseen Nou hätä-kilpailuun. Nuoret kilpailivat siitä, miten toimia erilaisissa hätätilanteissa. Evijärveläiset pärjäsivät mainiosti ja pääsivät Pohjanmaan alueen kilpailusta valtakunnalliseen loppukilpailuun Kuopioon. Tässä finculture.comin nuoren toimittajan Sofia Ranta-ahon juttu tapahtumista. Hän oli mukana kilpailemassa ja kertoo miten kaikki meni.
Huhtikuun toiseksi viimeisenä torstaina meidän Nou hätä -joukkue lähti kohti Vaasan pelastuslaitosta, jossa järjestettiin Pohjanmaan alueen karsinnat. Joukkeeseemme kuuluivat Sofia Ranta-aho, Tina Granvik ja Otto Rantahalvari. Matkaan lähdimme Alajärven miehistönkuljetusautolla, sillä kuskimme Jani kantokoski (koulutti meidät aluekisoihin) oli oikeasti Alajärveltä, ja meillä oli mukana sieltä oleva joukkue. Matka oli ihan mukava, ja kertasimme vielä joukkueessamme joitain asioita.
Perille päästyämme saimme aloittaa melkein heti teoriakokeen tekemisen. Muutamat kysymykset olivat melko haastavia, mutta onneksi tarjolla olevat pulla ja limsa toivat piristystä tilanteeseen. Palautimme lopulta kokeen ja puimme päällemme keltaiset mageat IF:n heijastinliivit. Ja sitten kohti tehtävä rasteja…
1. rasti oli helppo! Siinä oli kolme sammutettavaa kohdetta ja useita sammutusvälineitä, niistä meidän piti valita oikea ja “sammuttaa” kohde. Kaikki sujui tässä niin hyvin, että saimme täydet pisteet. Jee! Sen jälkeen meidät vietiin Vaasan erääseen ostoskeskukseen, jossa olivat loput rastit. Meille tuli vastaan Anne-nuken elvytystä, kolaritilanteessa toiminnan kertominen ja kotivaran läpikäyntiä.
Lopuksi kävimme syömässä ilmaiseksi ravintola Amarillossa ja kiertelimme liikkeissä. Sen jälkeen oli kotiinlähdön aika. Myöhemmin iltapäivällä saimme jokainen puhelun rehtoriltamme, joka ilmoitti meidän voittaneen aluekilpailun ja kertoi että pääsisimme myöhemmin Kuopioon koko Suomen kilpailuun. Seuraavalla viikolla saimme koululla palkinnot ja kunniakirjat. Lisäksi paikalla kävi Järviseudun sanomien toimittaja haastattelemassa ja valokuvaamassa meitä.
Tämän jälkeen meillä oli pitkästi väliä, ennen kuin joutuisimme Kuopioon. Saimme yhdet kirjat, joita meidän piti lukea. Päivää ennen lähtöä kävimme paloasemalla katsomassa muutamia videoita, ja läpikävimme kalvoja. Keskiviikkona, päivää ennen kisoja lähdimme kohti Kuopion pelastusopistoa. Matkan aikana puhuimme siitä sun tästä ja raplasimme puhelimilla.
Kuopion valtakunnallisissa kilpailuissa
Perillä Kuopiossa saimme ensin jokainen nipun avaimia huoneitamme varten. Veimme tavaramme oppilasasuntolaan, minne majoittuisimme. Kävimme hakemassa grilliltä evästä ja sen jälkeen kiersimme opistolla yhden Evijärveläisen palomiehen opastamana. Tämän jälkeen palasimme asuntolaan ja painuimme nukkumaan.
Seuraavana aamuna lähdimme opiston päärakennukseen, jossa saimme kassin, mikä sisälsi taas sellaiset makeat liivit, eväät ja nipun papereita. Aamiaisen syötyämme lähdimme opiston liikuntasaliin avajaisiin ja lopulta opiston harjoitusalueelle kilpailemaan.
Menimme sinne bussilla, jonka jälkeen meidät ja kaksi muuta joukkuetta haettiin epämääräisen katoksen alle odottamaan pääsyä ensimmäiselle rastille. Meidät haettiin viimeisenä halliin jossa ensimmäinen rasti sijaitsi. Siellä piti sammuttaa roskis, ihminen joka oli yrittänyt sammuttaa sitä, mutta syttynyt itse palamaan, ja lisäksi piti vielä soittaa apua. Tämä meni muuten suhteellisen hyvin, mutta sammutimme roskiksenkin peitteellä, emmekä seinässä olleella letkulla, jota emme huomanneet. Se söi meiltä pisteitä, ja olimme aika pettyneitä sen takia.
Toisella rastilla hoidimme tajuttoman ihmisen, joka oli juonut viinaa, syönyt lääkkeitä ja kolauttanut päänsä. Rasti meni hyvin, mikä laimensi pettymystämme ensimmäisen rastin suhteen. Sen jälkeen pääsimme paikalle missä auto oli ajanut ojaan. Hoidimme tilanteen hyvin, mutta unohdimme laittaa varoituskolmion tielle. Sitten rakennukseen jossa piti tehdä turvatarkastus. Sieltä löytyi itsetehtyjä viritelmiä letkusta, bensaa sisältä, palohälytin huonossa paikassa ja paljon muuta. Löysimme useimmat virheet ja korjasimme ne.
Viimeisellä rastilla puhuttiin vaarallisista aineista. Siellä laitoimme oikeat varomerkit aineisiin ja vastasimme muutamiin kysymyksiin. Sen jälkeen pääsimme tekemään teoriakoetta. Koe oli aika helppo, koska meidän piti vain rastia oikeat vaihtoehdot. Koe oli nopeasti ohi, mutta emme saaneet lähteä paikalta, joten istuimme pelaamassa korttia.
Miten meni?
Kun pääsimme pois harjoitus alueelta tarjolla oli lounas ja sen jälkeen oli palkintojen jako. 17 joukkuetta saivat kunniakirjan, ruusun ja jokainen joukkueen jäsen sai oman muistitikun (me kuuluimme näihin joukkueisiin). Viisi parasta saivat jotain hienompaa. Voittajajoukkue sai palokypärän ja 2000 euroa luokalle If:n lahjoittamana.
Tilaisuuden jälkeen keräsimme tavaramme ja lähdimme kohti Evijärveä. Matkalla tutkailimme papereita, missä oli kaikkien joukkueiden pisteet kultakin rastilta ja lopulliset sijoitukset. Me olimme 11. niistä 22. joukkueesta jotka paikalla olivat. Olimme siis puolivälissä kaikista. Lisäksi meille jäi käteen kasa tavaroita, upeat kokemukset ja tietysti niin kuin Jani oli alusta asti sanonut, vapaata koulusta.
|
